Linkki-vinkki ”Missä on nuori, missä on nuori? Somessahan minä, somessahan minä.”

Mitä tarkoittaa somettaminen?

Sosiaalisella medialla eli somella tarkoitetaan mitä tahansa nettialustaa, jossa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Some voidaan jakaa viestintäalustoihin (esim. Whatsapp ja Chat), verkostoitumisalustoihin (esim. Facebook ja Twitter), kuva-alustoihin (esim. Pinterest ja Instagram) sekä videoalustoihin (esim. Snapchat ja Youtube). Lisäksi somen alla voidaan puhua sellaisista peleistä, joissa ollaan vuorovaikutuksessa muiden pelaajien kanssa netin välityksellä (esim. Warcraft ja Fortnite). Somen käyttö ei olekaan yhtenäinen kokonaisuus vaan eri nettialustoilla on erilaiset tarkoituksensa ja erilaiset käyttäjänsä. Mikään somen osa-alue ei ole sellaisenaan hyödyllisempi tai haitallisempi kuin jokin toinen, vaan keskeisempää on niiden asia- ja vuorovaikutussisällöt.

Miten tytöt ja pojat eroavat somen käyttäjinä?

Kansainvälisissä nuorten somen käyttöä koskevissa tutkimuksissa on tarkasteltu eroja tyttöjen ja poikien nettikäyttäytymisessä. Havaintojen mukaan pojat ja tytöt käyttävät tyypillisesti sosiaalista mediaa eri tavoin. Pojat esimerkiksi käyttävät nettipeleihin kaksinkertaisen ajan tyttöihin verrattuna. Suomessa 10-19 -vuotiaista yli 50 % pelaa päivittäin. Pelaaminen muodostaa ja muotoilee sosiaalisia suhteita sekä netissä että reaalimaailmassa. Peliyhteisöt luovat nuorelle yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta pelitietämys vaikuttaa statukseen ja sosiaalisiin suhteisiin myös esimerkiksi koulussa.

Vaikka tytötkin pelaavat, käyttävät he usein poikia enemmän somessa aikaa yhteydenpitoon ikätovereiden kanssa erilaisilla keskustelu-, kuva- ja videoalustoilla. Suurin osa nuorista käyttää somea ollakseen yhteydessä ikätovereihinsa, joita he tapaavat myös reaalielämässä. Somea käytetään siis jatkeena olemassa oleville sosiaalisille suhteille. Kuitenkin lähes puolet on ollut somen kautta yhteydessä myös heille muusta elämästä tuntemattomiin henkilöihin. Nämä uudet kontaktit liittyvät tyypillisimmin yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen, kuten jaettuun harrastukseen.

Somen käytön riskit tytöille ja pojille ovat tutkimusten mukaan myöskin erilaisia. Tytöt ovat poikia alttiimpia luomaan somen vaikutuksesta epärealistisia odotuksia ihanneminästään ja esimerkiksi omasta kehostaan. Profiilien rakentaminen ja nettisivustojen mahdollistama näkyvä palaute saattaa aiheuttaa tarvetta antaa omasta elämästään todellista menestyksekkäämmän kuvan. Tutkimusten mukaan tytöt ja pojat kokevat, että heidän elämänsä netissä ei anna kuvaa heidän todellisesta minästään, koska tavoitteena on kerätä esimerkiksi seuraajia ja tykkäyksiä. Epätodellisen kuvan luominen ja ylläpitäminen voi vaikeuttaa identiteetin löytymistä myös muussa elämässä.

Pojat korvaavat tyttöjä useammin reaalielämän suhteita nettikontakteilla ja saattavat eristää itseään kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta. Kasvokkainen vuorovaikutus on kuitenkin tärkeää kehon ja eleiden sanattoman viestinnän oppimiseksi sekä empatian ja tunteiden erottamiskyvyn vahvistamiseksi. Somen mahdollisuus nimettömyyteen tai keksittyyn nimimerkkiin lisää riskejä sekä tytöillä että pojilla. Some on luonut maailman, jossa toisia ihmisiä kommentoidaan julmasti ja usein matalammalla kynnyksellä kuin reaalielämässä. Esimerkiksi nettikiusaamisessa kiusaaja ei saa välitöntä kokemusta siitä, mitä kiusaaminen saa aikaan kiusatussa. Lisäksi nimettömyys mahdollistaa aikuisten yhteydenotot alaikäisiin esimerkiksi seksuaalisessa tarkoituksessa.

Miten nuorten somen käyttöön voi aikuisena vaikuttaa?

Tutkimusten mukaan aikuisten merkitys sosiaalisen median käyttöön on pääsääntöisesti sitä vähentävä ja ikätovereiden sitä lisäävä. Aikuisten mahdollisuuksia vaikuttaa lasten ja nuorten somen käyttöön lisäävät aktiivinen pyrkimys pysyä tietoisena netin ajankohtaisista nuoria kiinnostavista sisällöistä kuten erilaisista viestintäalustoista ja nettipeleistä. Lisäksi on hyödyllistä olla tietoinen nuorten somen ja netin käytön ajallisesta kestosta sekä siitä, milloin ja mihin tarkoitukseen somea ja nettiä käytetään. Aikuisten vaikuttaminen lasten ja nuorten somen käyttöön voidaan jakaa neljään ohjaamistapaan: aktiiviseen vaikuttamiseen, yhteiskäyttöön, valvovaan tarkkailuun ja rajojen asettamiseen. Yksiselitteistä näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, mikä keinoista on lasten ja nuorten turvalliseen somen käytön ohjaamiseen tehokkain, sillä jokainen lapsi ja perhe on erilainen. Kaikkien tapojen tehokkuuteen vaikuttaa kuitenkin keskeisesti lapsen ja aikuisen vuorovaikutussuhteen ja keskusteluyhteyden yleinen laatu ja toimivuus.

Yksi tapa vaikuttaa nuoren ja samalla kaikkien perheenjäsenten somessa käyttämään aikaan on lisätä perheen yhteistä vapaa-ajan viettoa, mikä sekä houkuttelee muihin aktiviteetteihin että rajaa somen käyttöä. Tarvittaessa netinkäyttöä voi pyrkiä rajaamaan konkreettisemminkin sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Sosiaalisen median käyttöä voi rajata ajallisesti tiettyyn minuutti- tai tuntimäärään taikka paikkasidonnaisesti esimerkiksi keittiön ja makuuhuoneiden ulkopuolelle. Sisältöjä voidaan rajata erilaisilla filttereillä, jotka suojaavat esimerkiksi alaikäisiltä kielletyiltä sivustoilta. Vaikka rajoituksilla pystytään jonkin verran vaikuttamaan somekäyttäytymiseen, ne eivät ole tehokas tapa vaikuttaa psykologiseen tarpeeseen käyttää sosiaalista mediaa. Toimivan vuorovaikutussuhteen ja luottamuksen puuttuessa rajat saattavat jopa lisätä nuorten riskikäyttäytymistä netissä, mikäli ne johtavat netinkäytön salaamiseen ja siitä valehteluun.

Mitä some hyödyttää ja miten sen riskejä voi hallita?

Riskeistä huolimatta somesta on myös paljon hyötyä. Se tarjoaa nuorille mahdollisuuden pitää yhteyttä ikätovereihin reaalikontakteja monipuolisemmin, saada ikätovereilta tai erilaisilta tukiyhteisöiltä apua sekä olla luovia ja toteuttaa itseään. Some muun muassa mahdollistaa samanhenkisten nuorten tutustumisen toisiinsa asuinpaikasta riippumatta sekä itseilmaisun harjoittelun välittämättä reaalimaailmaan muodostuneista sosiaalisista rooleista. Kohtuullinen ikärajoja noudattava pelaaminen tai esimerkiksi tubettaminen voidaan myös lukea harrastukseksi ja tavaksi rentoutua. Nuoret käyttävät somea myös oppimistarkoituksiin sekä osana opintoja että vapaa-ajan tiedonhakua. Ohjaamisessa turvalliseen nettikäyttäytymiseen on siis tärkeää ymmärtää myös nuorten tarve sosiaalisen median käytölle ja sen tuomat edut. Nuorten maailma on osittain siirtynyt someen, joten sen käytön kohtuuton rajoittaminen saattaa eristää haitallisella tavalla ikätovereista.

Itsetunnon vahvistaminen ja sosiaalisten taitojen opettelu on tärkeää sosiaalisen median ongelmakäytön ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimusten johtopäätöksenä voidaan tunnistaa teemoja, joista nuorten kanssa on lisäksi somen käyttöön liittyen tärkeää keskustella:

  1. muiden aktiviteettien tietoinen priorisoiminen
  2. someen ja pelaamisen käytettävän ajan rajaaminen
  3. sisältöjen valitseminen vastaamaan käytettävissä olevaa aikaa
  4. turvallisten sisältöjen seuraaminen ja jakaminen
  5. oman ja muiden yksityisyyden kunnioittaminen
  6. riskin tiedostaminen vieraiden henkilöiden valheellisesta identiteetistä
  7. vaarojen ymmärtäminen esiinnyttäessä itse esimerkiksi todellisuutta vanhempana

Nuorten someasenteisiin on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan sekä yhteisöllisesti esimerkiksi mediakasvatuksella koulussa että yksilöllisemmin kuten lapsen ja vanhemman kahdenkeskisillä keskusteluilla. Aikuisten on tärkeää pohtia sosiaalisen median etuja, haasteita ja mahdollisuuksia sekä omaa nettikäyttäytymistään ollakseen valmiita keskustelemaan näistä myös nuorten kanssa. Keskeistä on myös välittää nuorille ajatus siitä, että somen ahdistavista sisällöistä tai yhteydenotoista on aina kannattavaa kertoa jollekin luotettavalle aikuiselle.

Milloin somettaminen huolettaa ja mistä voi saada apua?

Nuorten runsas ajankäyttö somessa ja pelatessa voi olla tapa rentoutua ja pitää yhteyttä ikätovereihin, ja se saattaa vähentyä itsestään elämäntilanteen muuttuessa ja sitä vaatiessa. Tutkimukset määrittelevät somen ja netin käytön ongelmalliseksi silloin, kun se vie niin paljon huomiota, että muu hyvinvointi kuten koulunkäynti, ihmissuhteet, uni ja mieliala tulevat laiminlyödyiksi. Tapakäyttäytyminen ja ongelmallinen käyttäytyminen voidaan erottaa siitä, häiritseekö sosiaalisen median käyttö tavallista elämää esimerkiksi psykologisesti, sosiaalisesti tai oppimisen näkökulmasta. Ajalliseen somen liikakäyttöön saattaa esimerkiksi liittyä pelko jäädä jostakin ulkopuoliseksi tai jotakin vaille (FOMO, fear of missing out), koska sosiaalinen verkosto on aktiivinen somessa ympäri vuorokauden.

Huolta omasta tai läheisen sosiaalisen median ja netin käytöstä voi arvioida erilaisilla itsearviointitesteillä, joita löytyy suomenkielisinä esimerkiksi päihdelinkin nettisivuilta. Tietoa nuorten netin ja somen käytöstä löytyy MLL:n nettisivuilta. Myös Pelastakaa Lasten nettisivuilla on materiaalia erityisten lasten suojaamiseen netissä tapahtuvalta seksuaaliselta häirinnältä. Lisäksi tänä vuonna 2019 on julkaistu nettiopas aikuisille Medianuoruudesta sekä kirja Lapset, nuoret ja älylaitteet: taiten tasapainoon.

Opetus- ja koulutussisältöjä on saatavilla MLL:n Varsinais-Suomen piirin mediakasvatuksesta nuorille, perheille ja ammattilaisille. SPR:n Turun Nuorten Turvatalo tarjoaa keskusteluapua ja tukea esimerkiksi uni- ja vuorokausirytmin korjaamiseen. Turkulaisille 16-29 -vuotiaille nuorille tukea on saatavilla HDL:n Turun Vamoksesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toiminta palvelee varsinaissuomalaisia 10-18 -vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Turun A-klinikan nuorten palvelut tarjoavat keskusteluapua ja hoitoryhmiä toiminnallisiin riippuvuuksin kuten netinkäyttöön ja pelaamiseen.

Tiedätkö muista avun saamisen mahdollisuuksista? Voit vinkata kommenttikentässä tai sähköpostitse tiina.lamminen@vslj.fi!

LÄHTEET

de Calheiros Velozo, Joana & Stauder, Johannes E.A (2018) Exploring social media use as a composite construct to understand its relation to mental health: A pilot study on adolescents. Children and Youth Services Review 91, 398-402.

Soh, Patrick Chin-Hooi & Chew, Kok Wai & Koay, Kian Yeik & Ang, Peng Hwa (2018) Parents vs peers´influence on teenagers`Internet addiction and risky online activities. Telematics and Informatics 35, 225-236.

Roehl, Amy & Stewart, Alyssa Humphries (2018) Impact of Social Networking Sites and Digital Application Upon Teens. Family & Consumer Sciences vol 110 no 2, 37-42.

Bharucha, Jehangir (2018) Social network use and youth well-being: a study in India. Safer Communities, vol 17 no 2, 119-131.

Eklund, Lina & Roman, Sara (2019) Digital Gaming and Young People´s Friendships: A Mixed Methods Study of Time Use and Gaming in School. Youg vol 27 no 1, 32-47

 

 

 

 

Julkaistu: 05.04.2019