Chat

Linkki-vinkki 6: Nuorten vahvuuksia vahvistamassa!

Moninaiset vahvuudet

Vahvuudet ovat kehityksellisiä, moniulotteisia ja tilannesidonnaisia persoonan myönteisiä rakennusaineita. Ne ovat sellaisia positiivisia ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä, joilla on arvoa sekä yksilölle itselleen että häntä ympäröivälle yhteisölle. Nuorten vahvuudet liittyvät muun muassa koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin, omaan mielialaan sekä muuhun hyvinvointiin.

Vahvuuksien tunnistaminen tai niiden piiloon jääminen vaikuttaa suoraan nuoren käsitykseen itsestään. Itsetyytyväisyydeksi kutsutaan tyytyväisyyttä omiin kykyihin ja vahvuuksiin. Itsetunto taas on tunne omasta arvokkuudesta ja tärkeydestä. Minäpystyvyys sen sijaan liittyy siihen, miten itse kokee selviävänsä erilaisista tilanteista.

Mielen vahvuuksien osa-alueet

Murrosikä on fyysisen kasvun ja muutoksen lisäksi myös mielen kasvun aikaa. Tutkimuksissa nuoren henkisen kasvun osa-alueet on jaettu kuuteen osa-alueeseen.

1) Viisaus on uteliaisuuden ja kriittisen ajattelun lisäksi luovuutta.

2) Uskallus on innostusta ja rehellisyyttä urheuden ja sisukkuuden rinnalla.

3) Inhimillisyys muodostuu kyvystä rakkauteen, hyväntahtoisuuteen ja sosiaalisuuteen.

4) Oikeudenmukaisuus rakentuu tiimityöstä, reiluudesta ja johtajuudesta.

5) Itsehillintä merkitsee anteeksiantavaisuutta, nöyryyttä, harkitsevaisuutta ja itsesäätelyä.

6) Transsendenssi on vailla suomenkielistä vastinetta, mutta se merkitsee mielen vahvuuksien yhteydessä esteettisyyttä, kiitollisuutta, toiveikkuutta, huumoria ja henkisyyttä eli asioita, jotka ”ylittävät yksilön oman rajallisuuden”.

Mieli muuttuu murrosiässä

Nuoren henkinen kasvu ei ole suoraviivaista ja tasapuolista vaan murrosiässä on tyypillistä, että jotkut taidot ylikorostuvat jättäen toisia jalkoihinsa. Esimerkiksi uskallus saattaa ylikorostua itsehillinnän ja harkitsevuuden kustannuksella, ja näkyä ulospäin uhkarohkeutena ja liiallisina riskinottoina. Osa luonteenpiirteisiin liittyvistä taidoista notkahtavat tai jopa romahtavat ennen uudelleen rakentumista kohti aikuisuuden pysyvämpää persoonallisuutta.

Nuoren mielen kasvu on hyvin yksilöllistä. Ajallisesti tytöt kehittyvät usein hieman varhaisemmin kuin pojat. Sen sijaan laadulliseen kehitykseen vaikuttaa tutkimusten mukaan varsinaista sukupuolta enemmän asetetut sosiaaliset normit ja odotukset. Tytöiltä saatetaan vaatia poikia enemmän inhimillisyyttä kuten empatiaa ja sosiaalisesti myönteistä käytöstä. Pojilta taas voidaan odottaa tyttöjä useammin rohkeutta tai urhoollisuutta.

Läheisten näkemä nuori

Se, miten vanhemmat ja muut läheiset näkevät nuoren ja tunnistavat hänen vahvuutensa, on yhteydessä siihen, minkälaiseksi nuori mieltää itsensä. Nuoren käsityksiin omista vahvuuksistaan vaikuttaa sekä suorat että epäsuorat viestit hänen kyvyistään, arvoistaan ja kokemuksistaan. Aikuisten aidosti ja rehellisesti näkemät vahvuudet nuoressa vaikuttavat suoraan siihen, mitkä asiat nuori itse näkee omina vahvuuksinaan.

Mitä läheisempi suhde ja mitä tärkeämpi ihminen, sitä enemmän hänen käsityksensä nuoresta tähän vaikuttaa. Toisaalta läheisimmät ihmissuhteet vaikuttavat myös siihen, minkälaisen yleistetyn kuvan nuori muodostaa muista. Positiiviset suhteet auttavat luomaan myönteisen kuvan ihmisistä ylipäätään, kun taas negatiiviset kokemukset läheissuhteista saattavat vääristää odotukset muistakin ihmisistä kielteisiksi.

Minäkuva ja sosiaaliset suhteet

Myönteinen minäkuva ja käsitys muista sitouttaa nuoren myönteiseen sosiaaliseen käytökseen, mikä tukee nuoren sosiaalisten suhteiden solmimista. Positiivisen minäkäsityksen ja itsetyytyväisyyden kehittyminen ei siis ole tärkeää ainoastaan sisäisesti, vaan se heijastuu suoraan myös sosiaalisiin suhteisiin ja käyttäytymiseen. Mikäli nuori näkee itsensä arvokkaana ja merkityksellisenä, on hänen helpompi omaksua sosiaalisesti pidetty olemisen ja käyttäytymisen tapa.

Perhe-, koulu-, ikätoveri- ja yhteisösuhteita vertailtaessa on huomattu, että positiivisella minäkuvalla on vahvin liityntä suhteisiin ja asemaan kouluympäristössä. Näin ollen voidaan perustellusti todeta, että kouluhyvinvointia kyetään tukemaan paitsi yhteisötyöskentelyllä, myös vahvistamalla lasten ja nuorten omia käsityksiä itsestään yksilöinä.

Minäkäsitys ja hyvinvointi

Nuoren käsityksellä itsestään ja siihen liittyvällä tulkintatavalla on suuri merkitys hänen omaan mielialaansa. Negatiivinen käsitys itsestä ja sen negatiivinen tulkintatapa ovat yhteydessä masentumisriskiin. Toisaalta masennus vaikuttaa yksilön käsitykseen itsestään ja tapaan nähdä maailma. Tutkimusten mukaan negatiivinen minä- ja maailmankuva on kuitenkin usein olemassa jo ennen masentumista. Tämän perusteella minäkuva- ja itsetuntotyöskentelyn avulla voidaan ainakin osaltaan olla ehkäisemässä nuorten masennusta.

Nuoret, jotka käyttävät aktiivisesti vahvuuksiaan ovat ylipäätään tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne, joiden vahvuudet jäävät käyttämättä. Nuoren käsitys itsestään vaikuttaa hänen toimintakykyynsä sekä siihen, miten hän tulkitsee kokemansa tilanteet. Positiivisen hyvinvoinnin kehä syntyy silloin, kun koetut tilanteet vahvistavat nuoren itsetuntoa, mikä edelleen vahvistaa kokemusten tulkintaa myönteisesti.

Vahvuuksia etsimässä

Nuoret hyötyvät kokonaisvaltaisesti vahvuuksiensa tunnistamisesta ja itsetuntonsa vahvistumisesta. Erilaiset myönteiset kokemukset ja tulkinnat vaikuttavat hyvinvointiin tutkimusten mukaan eri tavoin. Esimerkiksi menestys, minäpystyvyys ja luottamus liittyvät tyytyväisyyteen, kun taas optimismi ja luottamus ovat enemmän sidoksissa onnellisuuteen. Parhaiten voivat sellaiset nuoret, jotka saavat monipuolisia ja erilaisia myönteisiä kokemuksia itsestään ja muista.

Vahvuuksien etsimisessä voi lähtökohtaisesti auttaa kuka tahansa nuoren lähiaikuinen kotona, koulussa, vapaa-ajalla tai erilaisissa palveluissa. VSLJ ry:n Linkki-toiminnassa omia yksilöllisiä vahvuuksiaan voivat etsiä varsinaissuomalaiset 10-18 -vuotiaat lapset ja nuoret. Lisäksi Linkissä ollaan kehittämässä mm. itsetuntoon ja vahvuuksiin liittyvää vertaisryhmää yläkouluikäisille.

Vahvuuksien tunnistamisessa erilaisin keskusteluavun tai vertaisryhmätoiminnan keinoin auttavat myös esimerkiksi Turun Tyttöjen Talo, Kota – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, Turun 4H-yhdistys sekä Turun NMKY. Omia vahvuuksiaan voi etsiä myös netin avulla mm. Nuorten mielenterveystalossa ja Tampereen yliopiston Voimavarat käyttöön -sivustolla.

Lähteet

Brown, Mitch & Blanchard, Tamar & McGrath, Robert E. (2020) Differences in self-reported character strengths across adolescence. Journal of Adolescence 79 (2020) 1–10.

Cherry, Kathlyn M. & McArthur, Brae Anne & Lumley, Margaret N. (2020) A Multi‑Informant Study of Strengths, Positive Self‑Schemas and Subjective Well‑Being from Childhood to Adolescence. Journal of Happiness Studies (2020) 21:2169–2191.

Sfärlea, Anca & Buhl, Christina & Loechner, Johanna & Neumüller, Jakob & Asperud Thomsen, Laura & Starman, Kornelija & Salemink, Elske & Schulte-Körne, Gerd & Platt, Belinda (2020) “I Am a Total…Loser” – The Role of Interpretation Biases in Youth Depression. Journal of Abnormal Child Psychology (2020) 48:1337–1350.

Simon, Patricia (2020) Enabling relations as determinants of self-satisfaction in the youth: The path from self-satisfaction to prosocial behaviors as explained by strength of inner self. Current Psychology (2020) 39:656–664.

Terman, Anna Rachel (2020) Social identities, place, mobility, and belonging: Intersectional experiences of college-educated youth. Journal of Rural Studies 77 (2020) 21–32.

Julkaistu: 08.09.2020

Avainsanat:

Lue myös

 

Täältä saat apua kesällä

Onko sinulla tai perheessäsi huolia? Tai tarvitsisiko ystäväsi tukea haastavaan elämäntilanteeseen? Olipa huoli pieni tai suuri, Varsinais-Suomessa on runsaasti järjestöjä, joista saa apua auttamisen ammattilaisilta. Avun tarvitseminen…

Lue lisää
 

#MullaOnAsiaa

Postauksia huolista, onnistumisista tai unelmista! #MullaOnAsiaa kokoaa lapsia ja nuoria pohdituttavia aiheita. Mikä herättää mielipiteitä tai mitä aiheita lapset ja nuoret haluavat tuoda keskusteluun? Teemat…

Lue lisää
 

Linkki-vinkki 5: Yksin vai yksinäinen?

Yksinäisyys ja hyvinvointi Hyvinvointia ja tyydyttävää elämää voidaan kuvata kahden ulottuvuuden kautta. Ensimmäinen ulottuvuus liittyy olemiseen ja tekemiseen, ja toinen itseen sekä ihmissuhteisiin. Tutkimusten perusteella…

Lue lisää