Linkki-vinkki 7: Kuohuntaa? – Nuorten tunteet ja tunnesäätely

Tunnesäätelyn strategiat

Tunnesäätely voidaan laajasti määritellä ihmisen pyrkimyksiksi vaikuttaa omiin tunnekokemuksiinsa ajallisesti, laadullisesti, syvyydellisesti tai ilmaisullisesti. Tunnesäätelyn strategiat voidaan jakaa kahteen ryhmään eli tunteiden uudelleen määrittelyyn pyrkiviin keinoihin ja tunneilmaisun tukahduttamista tavoitteleviin keinoihin.  Tunteiden uudelleen määrittely tarkoittaa sitä, että ihminen pyrkii muuttamaan ajattelutapaansa ja sitä kautta tunnettaan kokemastaan tilanteesta. Tunneilmaisun tukahduttaminen taas merkitsee sitä, että ihminen pyrkii vaikuttamaan tunnetilansa näyttäytymiseen ulospäin.

Tilanteen uudelleen määrittely johtaa useammin parempaan vointiin kuin tunteiden tukahduttaminen. Tämä selittyy sillä, että tunteiden tukahduttaminen on sekä fyysisesti että tiedollisesti uudelleen määrittelyä vaativampaa. Lisäksi se estää saamasta muilta ihmisiltä tukea tunteiden käsittelyyn, koska tunteita pyritään juuri heiltä piilottamaan.

Nuoren tunne-elämän erityisyys

Tutkimusten mukaan nuoruudessa kyky tunteiden tukahduttamiseen laskee ja kyky tilanteen uudelleen määrittelyyn säilyy ennallaan. Kun siis nuori ei kykene aiempaa paremmin uudelleen määrittelemään kokemiaan tilanteita ja tunteita, mutta hänen tunteiden tukahduttamisensa onnistuu aiempaa huonommin, on tuloksena näkyvästi kuohuvat tunnetilat. Tämä on kuitenkin vain väliaikaista, kunnes nuori omaksuu oman aikuisemman tapansa tunteiden käsittelyyn ja säätelyyn.

Nuoret kokevat useammin ja voimakkaammin tunteita kuin nuoremmat lapset tai aikuiset. Tunteiden rakentava ilmaisu onkin yksi keskeisistä nuoruuden emotionaalisista ja sosiaalisista kehitystehtävistä. Sen voidaan katsoa muodostuvan kahdesta ulottuvuudesta eli tunteiden säätelystä ja tunteiden vakaudesta. Tunteiden säätelyssä on kyse tunteiden mukauttamisesta sosiaalisiin tilanteisiin osana vuorovaikutustaitoja, yhteisötaitoja sekä tunnetaitoja. Tunteiden vakauttamisessa taas on kyse kyvystä toipua negatiivisista tilanteista ja kokemuksista sekä ilmaista omia tunteitaan muille joustavasti.

Tunnesäätelyyn sosiaalistuminen

Yksinkertaistaen vanhemmat ja muut ihmiset vaikuttavat nuoren kehittyviin tunnesäätelytaitoihin kolmella tavalla: reagoimalla hänen tunteiden ilmaisuihin, osallistumalla ilmapiirin luomiseen ja antamalla mallia tunteiden käsittelystä. Mikäli aikuinen pystyy vastaanottamaan nuoren tunteita, ilmapiiri on yleisesti ottaen hyväksyvä ja aikuisen omat tunteiden säätelytaidot ovat rakentavat, vahvistuu nuoren kyky tilanteiden ja tunteiden uudelleen määrittelyyn ja tunteita tukahduttavan strategian omaksuminen vähenee.

Tunnesosialisaatio eli ns. tunnesäätelytaitojen opettaminen tapahtuu sekä suoraan että epäsuorasti. Aikuinen voi esimerkiksi suoraan sanallisesti tai eleillä ohjata lapsen ja nuoren tunteiden tunnistamista ja ilmaisua. Toisaalta ohjausta tapahtuu myös epäsuorasti, kun aikuinen mallintaa tiedostamattaan tunteiden käsittelyä, säätelyä ja ilmaisua itselleen haastavissa tilanteissa. Lapset ja nuoret eivät siis saa vaikutteita pelkästään siitä, miten aikuiset käsittelevät tunteita suhteessa nuoren toimintaan vaan myös siitä, miten aikuiset toimivat muissa vuorovaikutussuhteissaan tai elämäntilanteissaan.

Nuoren tunnekokemuksiin reagoiminen

Aikuisten tavat ottaa vastaan nuorten negatiivisia tunnetiloja on jaettu tutkimuksissa viiteen ryhmään: 1. rankaisuun eli negatiivisten seurausten tuottamiseen nuorelle, 2. liioitteluun eli tunnekokemusten paisutteluun ja niille tarpeettoman ison painoarvon antamiseen, 3. sivuuttamiseen eli nuoren tunnekokemusten ohittamiseen, 4. syrjäyttämiseen eli nuoren tunteiden vähättelyyn esimerkiksi korostamalla aikuisen omia kokemuksia sekä 5. tukemiseen eli ymmärtävästi nuoreen suhtautumiseen.

Aikuisten negatiiviset tavat suhtautua nuoren kielteisten tunteiden ilmaisuun johtavat nuorella tyypillisimmin tunteiden piilottamiseen ja tunteiden sietämisen vaikeutumiseen. Näiden seurauksena tunteet ennen pitkää purkautuvat räjähdysmäisesti epäsopivin ja tehottomin keinoin.  Sen sijaan positiiviset keinot suhtautua nuoren negatiivisiin tunnekokemuksiin auttavat nuorta oppimaan keinoja käsitellä tunteitaan sekä hyväksymään tunteet osaksi jokapäiväistä elämää.

Perheen tunneilmaston kokonaisvaltaisuus

Aikuisten, erityisesti vanhempien, tunnetason hyvinvointi on suoraan yhteydessä nuoren hyvinvointiin, sillä aikuisen mielenlaatu heijastuu nuoren ymmärrykseen omista tunteistaan. Vastaavasti myös nuoren emotionaalinen huonovointisuus heijastuu vanhemman heikentyvään mielialaan. Lapsen ja vanhemman negatiiviseksi ajautuvaan keskinäiseen vuorovaikutussuhteeseen olisikin hyvä saada apua yhdessä, mutta tuki vain toisellekin hyödyttää usein myös molempia ja parantaa heidän välistä vuorovaikutussuhdetta.

Nuori ei omaksu tunnesäätelytaitojaan ainoastaan aikuisten suhtautuessa häneen, vaan myös esimerkiksi perheen sisäiset vanhempien parisuhdevaikeudet vaikuttavat nuoren hyvinvointiin yleisen ilmapiirin kautta. Lisäksi parisuhdeongelmien keskellä aikuisten suora suhtautuminen nuoreen muuttuu usein epäystävällisemmäksi. Vain toisen perheen aikuisen huonovointisuus heijastuu nuoreen sekä suoraan että paremmin voivan kumppanin kautta. Vastaavasti samassa kodissa asuvien lasten vaikeudet heijastuvat kaikkiin perheenjäseniin sekä murhetta kantavien aikuisten välityksellä muihinkin lapsiin. Näin ollen avun hakeminen mihin tahansa perheen sisäiseen vaikeuteen, vahvistaa usein koko perheen ja kaikkien sen jäsenten yksilöllistä hyvinvointia.

Tunnetason pahoinvointi ja hyvinvointi

Jopa puolet nuorista kokevat jossain vaiheessa sellaisia masennuksen tai aggression oireita, jotka haittaavat heidän henkistä ja fyysistä terveyttään sekä sosiaalista, opillista tai tiedollista toimintaansa. Tutkimusten mukaan masennuksen taustalla on muita tunteita useammin pitkittynyt suru ja aggressio-oireiden taustalla pitkittynyt viha. Sen sijaan ahdistusta edeltää tavallisesti useamman käsittelemättömän tunteen rypäs, johon saattaa liittyä esimerkiksi surun ja vihan lisäksi syyllisyyttä ja pelkoa. Tunnetason pahoinvointi on tutkimusten mukaan yhteydessä käytöshäiriöihin, kiusaamiseen, päihteidenkäyttöön ja muuhun riskikäyttäytymiseen.

Tunnetason hyvinvoinnin kohentuessa nuoren myönteiset tunnekokemukset lisääntyvät, itsetunto vahvistuu ja nuori saa resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä, joka näkyy mukautuvuutena ja sopeutumisena elämän muuttuvissa tilanteissa. Näiden seurauksena nuoren minäpystyvyys, itsensä toteuttaminen, terveellisiin elämäntapoihin sitoutuminen ja riskikäyttäytymisen välttäminen lisääntyvät.

Mistä apua tunnetaitoihin?

Varhaisen vaiheen tukea on saatavilla esimerkiksi Linkki-toiminnan lähi- tai etätapaamisin toteutettavasta keskusteluavusta nuorelle, vanhemmille tai molemmille yhdessä. Keskusteluapua tarjoaa myös Nuorten turvatalo. Nuorta, vanhempaa tai koko perhettä kohdanneessa kriisissä taikka parisuhdepulmissa tukemassa on Turun kriisikeskus. Mikäli tunne-elämän vaikeudet oireilevat syömiseen liittyvinä pulmina, apua on saatavilla Lounais-Suomen Syli ry:stä. Lisäksi tytöille tukea on tarjolla myös Tyttöjen talolta. Mielenterveysomaisten näkökulmaan on perehtynyt Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset – FinFami ry. Osa mainituista tahoista tarjoaa tukea myös vertaisryhmissä, joista löytyy lisätietoa jokaisen omilta ajankohtaisilta nettisivuilta.

Tukea on saatavilla myös puhelimitse esimerkiksi valtakunnallisesta kriisipuhelimesta, MLL:n vanhempainpuhelimesta sekä Lasten ja nuorten puhelimesta ja lisäksi chateista esimerkiksi vanhempien Linkki-toiminnan Murkku-chatista ja Lasten ja nuorten chatista sekä Ensi- ja Turvakotien liiton lasten ja nuorten chatistä,.

Tiina Lamminen, VTL, Linkki-toiminnan koordinaattori

Lähteet

Basil, Emanuele & Thartori, Eriona & Favini, Ainzara & Pastorelli, Concetta & Eisenberg, Nancy & DÁmico, Francesca & Rosa, Martina & Cirimele, Flavia (2019) Daily Associations between Emotions and Aggressive and Depressive Symptoms in Adolescence: The Mediating and Moderating Role of Emotion Dysregulation. Journal of Youth and Adolescence 48, 2207-2221.

Briscoe, Ciara & Stack, Dale M. & Dickson, Daniel J. & Serbin, Lisa A. (2019) Maternal Emotion Socialization Mediates the Relationship between Maternal and Adolescent Negative Emotionality. Journal of Youth and Adolescence 48, 495-509.

Courtwright, Suzanne E. & Flynn Makic, Mary Beth & Jones, Jacqueline (2020) Emotional wellbeing in youth: A concept analysis. Nurs forum 55, 106-117,

Li, Danli& Li, Dongping & Wu, Nini & Wang, Zhenhong (2019) Intergenerational transmission of emotion reguation through parents´reaction to children`s negative emotions: Test of unique, actor, partner, and mediating effects. Children and Youth Services Review 101, 113-122.

Pasupathi, Monisha & Oldroyd, Kristina & Wainryb, Cecilia & Mansfield, Cade M. (2020) Maternal narration about parenting pride and regret is related to youth emotion regulation. Social Development 29:1, 178-195.

Linkki-vinkkien tarkoitus ja linkit sarjassa ilmestyneisiin kirjoituksiin

Linkki-vinkkien tarkoituksena on saattaa käytännössä sovellettavaksi ja kokeiltavaksi sellaista koottua kansainvälistä tutkimusperustaista tietoa, joka muutoin jäisi siirtymättä tiedeyhteisöltä ammattilaisten ja vanhempien käyttöön. Jokaisen teeman yhteydessä pohditaan konkreettisia keinoja soveltaa tutkittua tietoa lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä tai vanhempana ja lähiaikuisena toimittaessa. Lisäksi esitellään aiheeseen liittyvää lisätietoa netissä.

Ensimmäisessä Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten somen käyttöä ja pelaamista. Mitä nuoret tekevät somessa ja minkälaisilla motiiveilla? Miten nuorten somen käyttöä ja pelaamista voidaan ohjata sekä ajallisesti että sisällöllisesti? Milloin kyse on ongelmakäyttäytymisestä?

Toisessa Linkki-vinkissä tarkastellaan vanhemmuutta erityisesti murrosiän näkökulmasta. Mitä ovat erilaiset kasvatustyylit ja -käytänteet? Miten rajoittaminen ja erityisesti palkitseminen vaikuttavat nuoren motivoitumiseen? Mitä on riittävän hyvä vanhemmuus?

Kolmannessa Linkki-vinkissä tarkastellaan kouluhyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä. Mitkä tekijät vaikuttavat kouluhyvinvointiin? Mitkä vuorovaikutussuhteet koulussa ovat kaikkein merkityksellisimpiä? Mitä syitä on löydetty koulupoissaoloille?

Neljännessä Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten nukkumista ja unta. Minkälainen on nuorten unen tarve? Miten unen kesto, laatu ja ajoitus vaikuttavat oppimiseen ja tunnekokemuksiin? Miten sosiaaliset suhteet säätelevät unta ja voiko univajetta paikata?

Viidennessä Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten yksinäisyyttä. Onko yksinäisyys yksin olemista, yksinäisyyden kokemista vai läheisten puutetta? Miten lasten ja nuorten yksinäisyys taikka perheen ja kavereiden merkitykset eroavat toisistaan?

Kuudennessa Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten vahvuuksia ja niiden tukemista. Miten nuoren mieli kehittyy ja miten nuori omaksuu vahvuutensa? Entä miten vahvuuksien kautta luodaan hyvinvoinnin myönteinen kehä?

Seitsemännessä Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten tunnetaitoja ja -säätelyä. Miten tunnesäätely kehittyy? Miksi nuoren tunteet kuohuvat? Mitä merkitystä on aikuisten reagointitavoilla? Entä minkälainen merkitys on perheilmapiirillä?