Linkki-vinkki 5: Yksin vai yksinäinen? – Nuorten yksinäisyys

Yksinäisyys ja hyvinvointi

Hyvinvointia ja tyydyttävää elämää voidaan kuvata kahden ulottuvuuden kautta. Ensimmäinen ulottuvuus liittyy olemiseen ja tekemiseen, ja toinen itseen sekä ihmissuhteisiin. Tutkimusten perusteella näitä osa-alueita tulisi arvioida hyvinvoinnin kannalta yhtäaikaisesti siten, että mielekkääseen elämään kuuluu yksilöllisesti vaihdellen sekä yksin olemista ja tekemistä että yhdessä olemista ja muiden kanssa tekemistä. Koska yksin oleminen ja tekeminen ei sinänsä ole huolestuttavaa, on tärkeää yksilökohtaisesti tunnistaa, missä vaiheessa yksin oleminen muuttuu yksinäisyydeksi.

Yksinäisyydelle on sekä sisäisiä että ulkoisia syitä. Sisäisille syille on ominaista yksinäisyyden tietoinen valitseminen ja ulkoisille syille yksinäisyyden vaihtoehdottomuus. Valittu eristyneisyys ei tutkimusten mukaan liity kokemukseen yksinäisyydestä ja huonovointisuudesta samalla tavalla kuin ulkopuolisista syistä kuten porukasta jättämisestä aiheutuva yksinäisyys. Vaikka omasta halustaan yksinäisetkin voivat tarvita tukea ja apua sosiaalisiin suhteisiin rohkaistuakseen esimerkiksi koulu- ja opiskeluympäristössä, eivät he ole kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja mielialan kannalta samanlaisessa hyvinvointiriskissä kuin vastentahtoisesti yksinäiset.

Yksinäisyyttä ajassa ja suhteissa

Yksinäisyyttä voidaan tarkastella siihen suhtautumisen, ihmissuhteiden ja kokemuksen näkökulmasta. Yksinäisyys voidaan jakaa kahteen tekijään, sosiaaliseen yksinäisyyteen ja tunnetason yksinäisyyteen. Sosiaalinen yksinäisyys liittyy ihmissuhteisiin tai niiden puuttumiseen. Tunnetason yksinäisyys taas viittaa läheisyyden kokemukseen tai sen puutteeseen. Yksinäisyys ei siis ole tunnistettavissa ulkoa päin huomioimatta tunnekokemuksia. Esimerkiksi lapsi tai nuori voi kuulua kaveriporukkaan, mutta kokea olevansa yksinäinen ja vailla todellisia läheisiä ystäviä.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan yläkouluikäisistä noin yksi kuudesta kokee olevansa vailla läheistä ystävää tai yksinäinen suurimman osan aikaa. Tytöt kokevat poikia useammin olevansa yksinäisiä lähes koko ajan, kun taas pojat kokevat tyttöjä useammin olevansa vailla läheistä ystävää. Toisaalta enemmistö yksinäisyyttä suurimman osan ajasta kokevista ei kuitenkaan koe olevansa kokonaan vailla läheistä ystävää. Vastaavasti vailla läheisiä ystäviä olevat eivät kuitenkaan ensisijaisesti koe olevansa yksinäisiä jatkuvasti. Välttämättä samat lapset eivät siis ole vailla ystävää ja suurinta osaa aikaa yksinäisiä. Yksinäisyyden tunnistamiseksi onkin tärkeää huomioida sekä ikätovereiden kanssa käytettävä aika että ystävyyssuhteiden määrä ja laatu.

Lapsen ja nuoren yksinäisyys

Lasten ja nuorten yksinäisyyttä voidaan tarkastella kahden ulottuvuuden avulla. Ensimmäinen ulottuvuus liittyy ihmissuhteisiin pitäen sisällään ikätoverit ja perheen. Toinen ulottuvuus taas on yhteydessä ihmissuhteiden läheisyyteen tai erillisyyteen. Lapsi voi siis esimerkiksi kokea olevansa läheinen perheen kanssa, mutta olla vailla hyviä ystäviä. Vastaavasti yksinäisyys voi näyttäytyä siten, että lapsella on läheisiä kavereita, mutta hän on yksinäinen perheen sisäisissä suhteissa tai turvallisten aikuisten puuttuessa. Heikoimmassa asemassa ovat ne lapset ja nuoret, jotka kokevat erillisyyttä sekä suhteessa ikätovereihin että perheeseen.

Lasten ja nuorten yksinäisyyteen liittyy osin samanlaiset ja osin erilaiset riskit. Iällä ja kehitysvaiheella ei ole johdonmukaista merkitystä ikätovereihin liittyvään yksinäisyyteen. Sen sijaan lapsuudesta nuoruuteen siirryttäessä perheeseen liittyvä yksinäisyys usein lisääntyy, koska nuoruus kehitysvaiheena merkitsee myös perheestä irrottautumista. Nuoruuteen siirryttäessä yksinäisyydestä saattaa siis tulla kokemuksena aiempaa kokonaisvaltaisempaa.

Osalla nuorista yksinäisyyttä saattaa lisätä myös ryhmäpaine ja suosion tavoittelu. Nuoruudessa ikätovereiden keskuudessa voidaan suosiota pitää keskeisempänä arvona kuin aitoa yhteyttä. Mikäli nuoren ensisijaisena tavoitteena on tiettyihin porukoihin kuuluminen suosion perusteella, toissijaiseksi tavoitteeksi saattaa jäädä samanhenkisten ja läheisten ystävien löytyminen. Tämä saattaa lisätä yksinäisyyden kokemusta suosion saamisesta tai sen ulkopuolelle jäämisestä riippumatta.

Apua yksinäisyyteen

Perhe tarjoaa ensimmäisen tärkeän sosiaalisen ympäristön lapsuudessa. Tutkimusten mukaan eristäytyneiden tai yksinäisten perheiden lapset ovat muita useammin pitkäaikaisesti ja kroonisesti yksinäisiä. Lasten ja nuorten yksinäisyyteen apua ja tukea etsittäessä onkin hyvä pohtia yksilökohtaisen työskentelyn lisäksi mahdollisuuksia koko perheen tukemiseen. Ylisukupolvisesti jatkuessaan yksinäisyys vaikuttaa itsetuntoon sitä vääristävästi. Tällöin on tyypillistä, että erillisyyden nähdään johtuvan itsestä ja olevan oma vika, kun taas osallisuuden katsotaan liittyvän olosuhdetekijöihin ja olevan ennemminkin sattumaa.

Yksinäisyys ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä ahdistus vahvistavat toinen toisiaan. Yksinäisyys siis lisää sosiaalisiin tilanteisiin kohdistuvaa ahdistusta, ja vastaavasti ahdistus sosiaalisista tilanteista saa jättäytymään niiden ulkopuolelle. Erityisesti vastentahtoiseen kielteiseksi koettuun yksinäisyyteen tulisi kyetä löytämään tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo ennen yksinäisyyden ja sosiaalisen ahdistuksen noidankehän vahvistumista. Toisaalta tukea yksinäisyyteen mietittäessä on tarpeen ottaa huomioon myös sosiaalisen ahdistuksen mahdollisuus. Tällöin riittävänä ei voida pitää ainoastaan ihmissuhteiden mahdollistamista, vaan lapsi tai nuori tarvitsee myös tunnetason tukea yksinäisyyden helpottumiseksi.

Yksinäisyyteen voi hakea keskusteluapua esimerkki Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toiminnasta, SPR:n Nuorten turvatalosta ja Raide ry:stä. Lisäksi lapset ja nuoret voivat tavata ikätovereita vertaisryhmissä, joita järjestävät esimerkiksi Linkki-toiminta ja Tyttöjen Talo, joka tarjoaa myös avointa ryhmätoimintaa kuten myös NMKY. 4H-yhdistys, Kota ry, Martat ja Auralan nuoret tarjoavat muun muassa kerho- ja kurssitoimintaa lapsille sekä nuorille.

Keskusteluapua ja nuorten kohtaamispaikkoja on tarjolla myös internetissä. Esimerkiksi Pelastakaa Lasten Netari.fi tarjoaa digitaalisen nuorisotalon, kokoaa kalenteriin avoimet chatit ja antaa yksilöllistä tukea WhatsAppissa. MLL:n Nuortennetissä on erilaista tietoa ja tukea sekä chat ja ryhmächat -vaihtoehdot. Nuortenelämä.fi listaa valtakunnalliset nuorten kriisi- ja tukipalvelut sekä tarjoaa kahdenkeskistä chat-mahdollisuutta. Mieli ry:n ja Suomen Punaisen ristin koordinoima Sekasin-chat on myös auki laajoin palveluajoin.

Tiina Lamminen, VTL, Linkki-toiminnan koordinaattori

Lähteet

Danneel, Sofie & Maes, Marlies & Vanhalst, Janne & Bijttebier & Goosserns, Luc (2018) Developmental Change in Loneliness and Attitudes Toward Aloneness in Adolescence Youth Adolescence 47:148–161.

Ferguson, Sharlyn (2019) It’s Lonely at the Top: Adolescent Students’ Peer-perceived Popularity and Self-perceived Social Contentment. Journal of Youth and Adolescence 48, 341–358.

Lempinen, Lotta & Junttila, Niina & Sourander, Andre (2018) Loneliness and friendships among eight-year-old children: time-trends over a 24-year period. Journal of Child Psychology and Psychiatry 59:2, 171–179.

Littman-Ovadia, Hadassah (2019) Doing–Being and Relationship–Solitude: A Proposed Model for a Balanced Life. Journal of Happiness Studies, 2019, Vol.20(6), pp.1953-1971.

Maes, Marlies & Nelemans, Stefanie & Danneel, Sofie & Fernández-Castilla, Belén & Van den Noortgate, Wim & Vanhalst, Janne (2019) Loneliness and Social Anxiety Across Childhood and Adolescence: Multilevel Meta-Analyses of Cross-Sectional and Longitudinal Associations. Developmental Psychology, Vol. 55, No. 7, 1548–1565.

Ribeiro, Olívia & Santos, António & Freitas, Miguel & Rosado, António & Rubin, Kenneth (2019) Loneliness in adolescence: Confirmatory factor analysis of the relational provisions loneliness questionnaire (RPLQ) in a Portuguese sample. International Journal of Behavioral Development, Vol. 43(5), 457–465.

Salo, Anne-Elina & Junttila, Niina & Vauras, Marja (2020) Social and Emotional Loneliness: Longitudinal Stability, Interdependence, and Intergenerational Transmission Among Boys and Girls. Family Relations 69, 151–165.

Sauter, Sydney & Kim, Loan & Jacobsen, Kathryn (2020) Loneliness and friendlessness among adolescents in 25 countries in Latin America and the Caribbean. Child and Adolescent Mental Health 25, No. 1, 21–27.

Thomas, Virginia & Azmitia, Margarita (2019) Motivation matters: Development and validation of the Motivation for Solitude Scale – Short Form (MSS-SF). Journal of Adolescence 70, 33–42.

Linkki-vinkkien tarkoitus ja linkit sarjassa ilmestyneisiin kirjoituksiin

Linkki-vinkkien tarkoituksena on saattaa käytännössä sovellettavaksi ja kokeiltavaksi sellaista koottua kansainvälistä tutkimusperustaista tietoa, joka muutoin jäisi siirtymättä tiedeyhteisöltä ammattilaisten ja vanhempien käyttöön. Jokaisen teeman yhteydessä pohditaan konkreettisia keinoja soveltaa tutkittua tietoa lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä tai vanhempana ja lähiaikuisena toimittaessa. Lisäksi esitellään aiheeseen liittyvää lisätietoa netissä.

Ensimmäisessä Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten somen käyttöä ja pelaamista. Mitä nuoret tekevät somessa ja minkälaisilla motiiveilla? Miten nuorten somen käyttöä ja pelaamista voidaan ohjata sekä ajallisesti että sisällöllisesti? Milloin kyse on ongelmakäyttäytymisestä?

Toisessa Linkki-vinkissä tarkastellaan vanhemmuutta erityisesti murrosiän näkökulmasta. Mitä ovat erilaiset kasvatustyylit ja -käytänteet? Miten rajoittaminen ja erityisesti palkitseminen vaikuttavat nuoren motivoitumiseen? Mitä on riittävän hyvä vanhemmuus?

Kolmannessa Linkki-vinkissä tarkastellaan kouluhyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä. Mitkä tekijät vaikuttavat kouluhyvinvointiin? Mitkä vuorovaikutussuhteet koulussa ovat kaikkein merkityksellisimpiä? Mitä syitä on löydetty koulupoissaoloille?

Neljännessä Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten nukkumista ja unta. Minkälainen on nuorten unen tarve? Miten unen kesto, laatu ja ajoitus vaikuttavat oppimiseen ja tunnekokemuksiin? Miten sosiaaliset suhteet säätelevät unta ja voiko univajetta paikata?

Viidennessä Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten yksinäisyyttä. Onko yksinäisyys yksin olemista, yksinäisyyden kokemista vai läheisten puutetta? Miten lasten ja nuorten yksinäisyys taikka perheen ja kavereiden merkitykset eroavat toisistaan?

Kuudennessa Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten vahvuuksia ja niiden tukemista. Miten nuoren mieli kehittyy ja miten nuori omaksuu vahvuutensa? Entä miten vahvuuksien kautta luodaan hyvinvoinnin myönteinen kehä?

Seitsemännessä Linkki-vinkissä tarkastellaan nuorten tunnetaitoja ja -säätelyä. Miten tunnesäätely kehittyy? Miksi nuoren tunteet kuohuvat? Mitä merkitystä on aikuisten reagointitavoilla? Entä minkälainen merkitys on perheilmapiirillä?